Lauri Rahikainen 30.5.2010

Suomessa tavattujen lintulajien suomenkielinen lyhentäminen

Tringa ry:n (Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys) sähköpostilistalla keskusteltiin 28.–30.5.'10 tiettyjen lintulajien hiljattain muuttuneista tieteellisistä nimistä. Joissakin tapauksissa oli palattu käyttämään vanhempaa tieteellistä nimeä, joissain tilanteissa pitkään yhtenä pidettyä lintusukua oli jaettu uusiksi sukuhaaroiksi. [Keskustelua aiheesta Tringan foorumilla]

Havaintojen merkitsemisessä on yleisessä käytössä 3+3-kirjaiminen lyhenne, jossa tieteellisen nimen alku- ja loppuosasta otetaan kolme ensimmäistä kirjainta (esim. Viherpeippo - Garduelis chloris - GARCHL). Tieteellisten nimien muutos aiheuttaa sekaannusta näissä lyhenteissä. Koska suomalaiset nimet ovat huomattavasti pysyvämpiä, muutamassa sähköpostissa nostettiin esiin suomalaisten 3+3-lyhenteiden käyttöönotto.

Tämä inspiroi minut suunnittelemaan tällaisen lyhennenimistön, jossa lyhentämisperiaate on sama kuin tieteellisillä nimillä mutta kieli on suomi (Viherpeippo - VIHPEI).
Suomenkielellä lyhentämisessä menetetään toki kansainvälinen luettavuus. Kuitenkin ulkomaalaisiakin ajatellen kuusikirjaimiset lyhenteet olisivat helpommin etsittävissä käännössanastosta (joka lyhenneluettelosta olisi helppo laatia) kuin lintujen pitkät suomenkieliset nimet.

Koska lyhenteet ovat suomalaisia, tein ne vain suomessa tavatuille lajeille. Pohjana on Birdlife Suomen luettelo Suomessa tavatuista lajeista ja luettelo on myös tämän kanssa samassa järjestyksessä.

Lyhentämissääntö

Päädyin käyttämään kolmiosaisten yhdyssanojen tapauksessa 2+2+2-lyhenteitä. Tähän oli useita perusteluja:

Ensiksikin kolmiosaisen sanan 3+3-lyhentäminen vaatii päätöksen, mitkä kaksi sanaa lyhenteeseen valitaan. Valkoposkihanhi on luontevasti VALHAN (ei VALPOS) ja punajalkahaukka PUNHAU (ei PUNJAL), toisaalta mustaleppälintu on luontevasti MUSLEP (ei MUSLIN, joka on mustalintu) ja pikkukorppikotka melko luontevasti PIKKOR (ei PIKKOT, joka sopii pikkukotkan lyhenteeksi). Sen sijaan pikkulapasotkassa ei yhtä ilmeistä, olisiko se PIKLAP vai PIKSOT tai amerikanjääkuikassa, olisiko se AMEJÄÄ vai AMEKUI.

Toisekseen havainnollisuus on 2+2+2-nimessä parempi. PIKIKO tuo helposti mieleen pikkukiljukotkan, PIKKOT sekoittuu edelliseen pikkukotkaan ja PIKKIL ei tuo äkkisältään mieleen kotkaa lainkaan. Vastaavasti AROLOK ja MUSTAS kuulostavat "arolokilta" ja mustataskulta, joten ARHALO ja MUPÄTA tuntuvat paremmilta.
Joissakin tilanteissa 3+3 kenties olisi nopeammin pääteltävä, kuten vaikka uunilinnuissa (TAUULI vs. TAIUUN, VUUULI vs. VUOUUN jne.). Suomenkieli kuitenkin tekee helpoksi päättelyn, milloin kyseessä on kolmiosaisen nimen lyhenne, mikään lintusana kun ei ala "ULI". Asia on yhtä ilmeinen melkein kaikissa muissakin tilanteissa: Mustapääkerttu MUPÄKE, Pensassirkkalintu PESILI, Keltavästäräkki KEVÄRÄ... äke, ili ja ärä eivät kuulosta sanan aluilta.

Kolmas ja keskeisin syy on, että 2+2+2-lyhenteitä käyttämällä sama lyhenne tulee vain seitsemälle lintuparille (LAPSIR, PIKSIR, SIPKUR, TUNKUR, TURKYY, VIIKER, VISILI).
Jos 2+2+2-nimet muutettaisiin 3+3-muotoon, päällekkäisyyksiä olisi huomattavasti enemmän ja siten myös muistettavia erityissääntöjä. Lyhensin kokeeksi kaikki nimet 3+3-muotoon. Periaate oli, että 3 kirjainta otetaan ensimmäisestä ja 3 viimeisestä sanasta. Poikkeuksina olivat kolmiosaiset nimet, jotka loppuivat -lintu, -korppikotka, -pääskykahlaaja, -mehiläissyöjä ja -vesipääsky; näissä 3 jälkimmäistä kirjainta otettiin kolmoisyhdyssanan keskimmäisestä sanasta. Tällöin päällekkäisyyksiä oli edellä mainitun seitsemän lisäksi kolmetoista (AROHAU, AROKOT, HARSIR, MUSKER, MUSLEP, MUSRAS, MUSUIK, PIKKOT, PUNLEP, RUOSIR, RUSKER, VALSIR, VALTII).

Poikkeukset säännöstä

Lyhentämissääntöihin tarvittavat poikkeukset tehtiin seuraavasti:

Toisin sanoen niissä päällekkäisissä lyhenteissä, joissa toinen lajeista on hyvin satunnaisesti Suomessa tavattava, jätettiin tavallisemman lajin lyhenne säännönmukaiseksi ja poikkeus tehtiin vain satunnaislajin lyhenteeseen. Näin siksi, että jos Suomessa tavattaisiin kokonaan uusi laji, jonka säännönmukainen lyhenne olisi jo käytössä, vanhaa lyhennettä ei tarvitsisi muuttaa, vaan uudelle tulokkaalle annettaisiin poikkeava lyhenne.

Näin ollen lyhennelista on seuraavanlainen:

LAJI LYHENNE [Aakkosellinen luettelo] Kyhmyjoutsen KYHJOU Pikkujoutsen PIKJOU Laulujoutsen LAUJOU Metsähanhi METHAN Lyhytnokkahanhi LYNOHA Tundrahanhi TUNHAN Kiljuhanhi KILHAN Merihanhi MERHAN Lumihanhi LUMHAN Kanadanhanhi KANHAN Valkoposkihanhi VAPOHA Sepelhanhi SEPHAN Punakaulahanhi PUKAHA Ruostesorsa RUOSOR Ristisorsa RISSOR Mandariinisorsa MANSOR Haapana HAAPAN Amerikanhaapana AMEHAA Harmaasorsa HARSOR Tavi TAVI Amerikantavi AMETAV Sinisorsa SINSOR Nokisorsa NOKSOR Jouhisorsa JOUSOR Heinätavi HEITAV Sinisiipitavi SISITA Lapasorsa LAPSOR Punapäänarsku PUPÄNA Punasotka PUNSOT Amerikantukkasotka AMTUSO Ruskosotka RUSSOT Tukkasotka TUKSOT Lapasotka LAPSOT Pikkulapasotka PILASO Haahka HAAHKA Kyhmyhaahka KYHHAA Allihaahka ALLHAA Virta-alli VIRALL Alli ALLI Mustalintu MUSLIN Pilkkaniska PILNIS Pilkkasiipi PILSII Telkkä TELKKÄ Uivelo UIVELO Tukkakoskelo TUKKOS Isokoskelo ISOKOS Kuparisorsa KUPSOR Pyy PYY Riekko RIEKKO Kiiruna KIIRUN Teeri TEERI Metso METSO Peltopyy PELPYY Viiriäinen VIIRIÄ Fasaani FASAAN Kaakkuri KAAKKU Kuikka KUIKKA Amerikanjääkuikka AMJÄKU Jääkuikka JÄÄKUI Pikku-uikku PIKUIK Silkkiuikku SILUIK Härkälintu HÄRLIN Mustakurkku-uikku MUKUUI Mustakaulauikku MUKAUI Myrskylintu MYRLIN Nokiliitäjä NOKLII Pikkuliitäjä PIKLII Merikeiju MERKEI Myrskykeiju MYRKEI Madeirankeiju MADKEI Suula SUULA Merimetso MERMET Karimetso KARMET Pelikaani PELIKA Kaulushaikara KAUHAI Pikkuhaikara PIKHAI Yöhaikara YÖHAIK Lehmähaikara LEHHAI Rääkkähaikara RÄÄHAI Silkkihaikara SILHAI Jalohaikara JALHAI Harmaahaikara HARHAI Ruskohaikara RUSHAI Mustahaikara MUSHAI Kattohaikara KATHAI Pronssi-iibis PROIIB Kapustahaikara KAPHAI Mehiläishaukka MEHHAU Haarahaukka HAAHAU Isohaarahaukka ISHAHA Aromerikotka ARMEKO Merikotka MERKOT Pikkukorppikotka PIKOKO Hanhikorppikotka HAKOKO Munkkikorppikotka MUKOKO Käärmekotka KÄÄKOT Ruskosuohaukka RUSUHA Sinisuohaukka SISUHA Arosuohaukka ARSUHA Niittysuohaukka NISUHA Kanahaukka KANHAU Varpushaukka VARHAU Hiirihaukka HIIHAU Arohiirihaukka ARHIHA Piekana PIEKAN Pikkukiljukotka PIKIKO Kiljukotka KILKOT Arokotka AROKOT Keisarikotka KEIKOT Maakotka MAAKOT Pikkukotka PIKKOT Sääksi SÄÄKSI Pikkutuulihaukka PITUHA Tuulihaukka TUUHAU Punajalkahaukka PUJAHA Ampuhaukka AMPHAU Nuolihaukka NUOHAU Välimerenhaukka VÄMEHA Aavikkohaukka AAVHAU Tunturihaukka TUNHAU Muuttohaukka MUUHAU Luhtakana LUHKAN Luhtahuitti LUHHUI Pikkuhuitti PIKHUI Kääpiöhuitti KÄÄHUI Ruisrääkkä RUIRÄÄ Liejukana LIEKAN Kurnuliejukana KULIKA Nokikana NOKKAN Kurki KURKI Neitokurki NEIKUR Pikkutrappi PIKTRA Idänkaulustrappi IDKATR Isotrappi ISOTRA Meriharakka MERHAR Pitkäjalka PITJAL Avosetti AVOSET Paksujalka PAKJAL Aavikkojuoksija AAVJUO Pääskykahlaaja PÄÄKAH Aropääskykahlaaja ARPÄKA Pikkutylli PIKTYL Tylli TYLLI Mustajalkatylli MUJATY Ylänkötylli YLÄTYL Aavikkotylli AAVTYL Kaspiantylli KASTYL Gobintylli GOBTYL Keräkurmitsa KERKUR Amerikankurmitsa AMEKUR Siperiankurmitsa SIPKUR Kapustarinta KAPRIN Tundrakurmitsa TUNKUR Arohyyppä AROHYY Suohyyppä SUOHYY Töyhtöhyyppä TÖYHYY Isosirri ISOSIR Pulmussirri PULSIR Rusokaulasirri RUKASI Pikkusirri PIKSRR Lapinsirri LAPSRR Siperiansirri SIPSIR Amerikansirri AMESIR Valkoperäsirri VAPESI Eskimosirri ESKSIR Palsasirri PALSIR Suippopyrstösirri SUPYSI Kuovisirri KUOSIR Pitkäkoipisirri PIKOSI Merisirri MERSIR Suosirri SUOSIR Jänkäsirriäinen JÄNSIR Tundravikla TUNVIK Suokukko SUOKUK Jänkäkurppa JÄNKUR Taivaanvuohi TAIVUO Heinäkurppa HEIKUR Siperiankurppa SIPKRP Tundrakurppelo TUNKRP Lehtokurppa LEHKUR Mustapyrstökuiri MUPYKU Punakuiri PUNKUI Taigakuovi TAIKUO Pikkukuovi PIKKUO Kuovi KUOVI Mustaviklo MUSVIK Punajalkaviklo PUJAVI Lampiviklo LAMVIK Valkoviklo VALVIK Keltajalkaviklo KEJAVI Metsäviklo METVIK Liro LIRO Rantakurvi RANKUR Rantasipi RANSIP Amerikansipi AMESIP Preeriaviklo PREVIK Karikukko KARKUK Amerikanvesipääsky AMVEPÄ Vesipääsky VESPÄÄ Isovesipääsky ISVEPÄ Leveäpyrstökihu LEPYKI Merikihu MERKIH Tunturikihu TUNKIH Isokihu ISOKIH Mustanmerenlokki MUMELO Nokisiipilokki NOSILO Preerianaurulokki PRNALO Pikkulokki PIKLOK Tiiralokki TIILOK Naurulokki NAULOK Kaitanokkalokki KANOLO Kalalokki KALLOK Välimerenlokki VÄMELO Selkälokki SELLOK Harmaalokki HARLOK Aroharmaalokki ARHALO Etelänharmaalokki ETHALO Grönlanninlokki GRÖLOK Isolokki ISOLOK Merilokki MERLOK Ruusulokki RUULOK Pikkukajava PIKKAJ Jäälokki JÄÄLOK Hietatiira HIETII Räyskä RÄYSKÄ Riuttatiira RIUTII Kalatiira KALTII Lapintiira LAPTII Pikkutiira PIKTII Valkoposkitiira VAPOTI Mustatiira MUSTII Valkosiipitiira VASITI Etelänkiisla ETEKII Pohjankiisla POHKII Ruokki RUOKKI Riskilä RISKIL Pikkuruokki PIKRUO Lunni LUNNI Arokyyhky AROKYY Kalliokyyhky KALKYY Uuttukyyhky UUTKYY Sepelkyyhky SEPKYY Turkinkyyhky TRKKYY Turturikyyhky TRTKYY Idänturturikyyhky IDTUKY Harakkakäki HARKÄK Käki KÄKI Tornipöllö TORPÖL Huuhkaja HUUHKA Tunturipöllö TUNPÖL Hiiripöllö HIIPÖL Varpuspöllö VARPÖL Minervanpöllö MINPÖL Lehtopöllö LEHPÖL Viirupöllö VIIPÖL Lapinpöllö LAPPÖL Sarvipöllö SARPÖL Suopöllö SUOPÖL Helmipöllö HELPÖL Kehrääjä KEHRÄÄ Piikkipyrstökiitäjä PIPYLI Tervapääsky TERPÄÄ Vaaleakiitäjä VAAKII Alppikiitäjä ALPKII Kafferikiitäjä KAFKII Kuningaskalastaja KUNKAL Vihermehiläisyöjä VIMESY Mehiläissyöjä MEHSYÖ Sininärhi SINNÄR Harjalintu HARLIN Käenpiika KÄEPII Harmaapäätikka HAPÄTI Vihertikka VIHTIK Palokärki PALKÄR Käpytikka KÄPTIK Valkoselkätikka VASETI Pikkutikka PIKTIK Pohjantikka POHTIK Arokiuru AROKIU Ylänkökiuru YLÄKIU Valkosiipikiuru VASIKI Mustakiuru MUSKIU Lyhytvarvaskiuru LYVAKI Pikkukiuru PIKKIU Töyhtökiuru TÖYKIU Kangaskiuru KANKIU Kiuru KIURU Tunturikiuru TUNKIU Törmäpääsky TÖRPÄÄ Kalliopääsky KALPÄÄ Haarapääsky HAAPÄÄ Ruostepääsky RUOPÄÄ Räystäspääsky RÄYPÄÄ Isokirvinen ISOKIR Mongoliankirvinen MONKIR Nummikirvinen NUMKIR Taigakirvinen TAIKIR Metsäkirvinen METKIR Tundrakirvinen TUNKIR Niittykirvinen NIIKIR Lapinkirvinen LAPKIR Luotokirvinen LUOKIR Keltavästäräkki KEVÄRÄ Sitruunavästäräkki SIVÄRÄ Virtavästäräkki VIVÄRÄ Västäräkki VÄSRÄK Tilhi TILHI Koskikara KOSKAR Peukaloinen PEUKAL Rautiainen RAUTIA Taigarautiainen TAIRAU Mustakurkkurautiainen MUKURA Alppirautiainen ALPRAU Ruostepyrstö RUOPYR Punarinta PUNRIN Satakieli SATKIE Etelänsatakieli ETSAKI Rubiinisatakieli RUSAKI Sinirinta SINRIN Sinipyrstö SINPYR Mustaleppälintu MULELI Leppälintu LEPLIN Pensastasku PENTAS Mustapäätasku MUPÄTA Arotasku AROTAS Kivitasku KIVTAS Nunnatasku NUNTAS Rusotasku RUSTAS Aavikkotasku AAVTAS Kivikkorastas KIVRAS Sinirastas SINRAS Kirjorastas KIRRAS Korpirastas KORRAS Sepelrastas SEPRAS Mustarastas MUSRAS Harmaakurkkurastas HAKURA Ruosterastas RUORAS Mustakaularastas MUKARA Räkättirastas RÄKRAS Laulurastas LAURAS Punakylkirastas PUKYRA Kulorastas KULRAS Viirusirkkalintu VRSILI Pensassirkkalintu PESILI Viitasirkkalintu VTSILI Ruokosirkkalintu RUSILI Paksunokkakerttunen PANOKE Sarakerttunen SARKER Ruokokerttunen RUOKER Rytikerttunen RYTKER Luhtakerttunen LUHKER Viitakerttunen VIIKER Kenttäkerttunen KENKER Rastaskerttunen RASKER Vaaleakultarinta VAKULI Pikkukultarinta PIKULI Aavikkokultarinta AAKULI Kultarinta KULRIN Mustapääkerttu MUPÄKE Lehtokerttu LEHKER Kirjokerttu KIRKER Hernekerttu HERKER Pensaskerttu PENKER Kääpiökerttu KÄÄKER Ruskokerttu RUSKER Rusorintakerttu RURIKE Samettipääkerttu SAPÄKE Mustakurkkukerttu MUKUKE Amurinuunilintu AMUULI Idänuunilintu IDUULI Lapinuunilintu LAUULI Hippiäisuunilintu HIUULI Taigauunilintu TAUULI Kashmirinuunilintu KAUULI Siperianuunilintu SIUULI Ruskouunilintu RUUULI Vuoriuunilintu VUUULI Balkaninuunilintu BAUULI Sirittäjä SIRITT Tiltaltti TILTAL Pajulintu PAJLIN Hippiäinen HIPPIÄ Tulipäähippiäinen TUPÄHI Harmaasieppo HARSIE Pikkusieppo PIKSIE Sepelsieppo SEPSIE Kirjosieppo KIRSIE Viiksitimali VIITIM Pyrstötiainen PYRTIA Viitatiainen VIITIA Hömötiainen HÖMTIA Lapintiainen LAPTIA Töyhtötiainen TÖYTIA Kuusitiainen KUUTIA Sinitiainen SINTIA Valkopäätiainen VAPÄTI Talitiainen TALTIA Pähkinänakkeli PÄHNAK Puukiipijä PUUKII Pussitiainen PUSTIA Kuhankeittäjä KUHKEI Punapyrstölepinkäinen PUPYLE Pikkulepinkäinen PIKLEP Mustaotsalepinkäinen MUOTLE Isolepinkäinen ISOLEP Etelänisolepinkäinen ETISLE Punapäälepinkäinen PUPÄLE Valko-otsalepinkäinen VAOTLE Närhi NÄRHI Kuukkeli KUUKKE Harakka HARAKK Pähkinähakki PÄHHAK Naakka NAAKKA Idännaakka IDÄNAA Mustavaris MUSVAR Varis VARIS Korppi KORPPI Kottarainen KOTTAR Punakottarainen PUNKOT Varpunen VARPUN Pensasvarpunen PENVAR Pikkuvarpunen PIKVAR Peippo PEIPPO Järripeippo JÄRPEI Keltahemppo KELHEM Viherpeippo VIHPEI Tikli TIKLI Vihervarpunen VIHVAR Hemppo HEMPPO Vuorihemppo VUOHEM Urpiainen URPIAI Tundraurpiainen TUNURP Kirjosiipikäpylintu KIKÄLI Pikkukäpylintu PIKÄLI Isokäpylintu ISKÄLI Aavikkotulkku AAVTUL Punavarpunen PUNVAR Taviokuurna TAVKUU Punatulkku PUNTUL Nokkavarpunen NOKVAR Viirukerttuli VRUKER Valkokurkkusirkku VAKUSI Lapinsirkku LAPSRK Pulmunen PULMUN Harmaapääsirkku HAPÄSI Mäntysirkku MÄNSIR Keltasirkku KELSIR Kivikkosirkku KIVSIR Peltosirkku PELSIR Ruostekurkkusirkku RUKUSI Pohjansirkku POHSIR Pikkusirkku PIKSRK Kastanjasirkku KASSIR Kultasirkku KULSIR Pajusirkku PAJSIR Mustapääsirkku MUPÄSI Harmaasirkku HARSIR

Muita huomioita

Nelitavuiset nimet västäräkki ja taviokuurna on lyhennetty kuin ne olisivat yhdyssanoja, eli VÄSRÄK ja TAVKUU. Sen sijaan pelikaani on lyhennetty kuin yksi sana, eli PELIKA. Nämä valinnat eivät ole täysin kiistattomia ja voidaan etymologisin perustein korjata. Taviokuurnan taustalla varmaankin on yhdyssana, mutta västäräkki on mahdollisesti onomatopoeettinen yksiosainen nimi. Pelikaanin kantasana pelicanus lienee taasen yhdyssana.
Jos västäräkki lyhennettäisiin VÄSTÄR, olisi loogista vaihtaa myös keltavästäräkin lyhenne KEVÄRÄ muotoon KELVÄS ja samalla tapaa myös muut västäräkki-loppuiset nimet.

Yksiosaiset, yli kuusikirjaimiset nimet on katkaistu lopusta kuusikirjaimisiksi. Vaihtoehtoisesti voisi ajatella, että ne katkaistaisiin keskeltä jättäen lyhenteeseen kolme ensimmäistä ja viimeistä kirjainta. Tällöin PULMUN olisi PULNEN, URPIAI URPNEN, VARPUN VARNEN, KOTTAR KOTNEN, HARAKK HARKKA, KUUKKE KUUELI, HIPPIÄ, HIPNEN, TILTAL TILTTI, SIRITT SIRÄJÄ jne. Nen-loppuisia lyhenteitä olisi siis paljon. Sanan katkaiseminen lopusta tuottaa pääsääntöisesti ymmärrettävämmän lyhenteen.

Poikkeusta vaativissa lyhenteissä ratkaisuna oli kirjoittaa lajit erottavasta sanasta kolme tai kaksi ensimmätä konsonanttia (LAPSRR, SIPKRP, TRKKYY, VTSILI). Ajattelin lyhenteen näin havainnollistava parhaiten varsinaista sanaa.
Vaihtoehtona olisi tehdä kuten tieteellisten nimien poikkeuksissa, eli ottaa sanan kaksi/kolme viimeistä kirjainta (LAPRRI, SIPPPA, KINKYY, TASILI). Jos lyhennelistaa laajennetaan uusiin lajeihin, lienee kuitenkin todennäköisempää, että tämä sääntö vaatii poikkeukseen poikkeuksen. Perusteluna on muun muassa se, että niin moni linnun nimi loppuu suomenkielessä -nen.

Kertaalleen Suomessa tavattu Viirukerttuli (Utö 2008) on erotettu Viitakertusta lyhentämällä ensin mainittu VRUKER. Siltä varalta, että kerttuleiden laajasta heimosta saapuu Suomeen muitakin, voisi olla syytä lyhentää kerttuli muotoon KLI (tai KRT mutta tämän voi sekoittaa kerttu-sanaan). Tällöin Viirukerttulin lyhenne voisi ainakin toistaiseksi olla VIIKLI.

2+2+2-lyhenteissä on sekin hyvä, että muutama niistä on tai muistuttaa jo nyt käytössä olevia lempinimiä, kuten MULELI ("muleli", mustaleppälintu), IDUULI ("iduli", idänuunilintu), arohiirihaukan ARHIHA ("hiha", hiirihaukka) ja VASETI ("vaseti", valkoselkätikka).


-L-